Kolme epäonnistunutta verkkokauppaa:
1.
Uuperin rinteet: hiihtokeskus, skishop. Saan mielikuvan,että
voin ostaa jotakin. Ski shop-välilehden alla esitelläänkin vain suksia, ja
niiden ominaisuuksia. Poistaisin koko välilehden tai sitten todellakin tekisin
mahdolliseksi suksien ostamisen. Sukset voisi esimerkiksi valita ja tilata , ja
ne toimittetaisiin ostajalle tai ne odottaisivat asiakasta Uuperin rinteillä.
2.
Hotel Kungsbro : hotelli, varauksen peruuttaminen ei toimi. Varaan
huoneen mieluummin hotellin omilta sivuilta, mutta taidan muuttaa tapojani.
Minun oli peruttava varaukseni, ja hotellin sivuilla oleva varaussysteemi ei
toiminutkaan, en saanut varausta peruttua. Asia, jonka olisi pitänyt hoitua
nopeasti pienellä vaivalla, tuottikin ylimääräistä työtä ja vaivaa. Toimimattomuus
hieman heikensi hotellin hyvää mainetta silmissäni. Tilanne korjaantuu ainoastaan siten, että
varauksen muuttaminen/peruuttaminen hoidetaan toimivaksi.
3.
Verlan Satumaa. Mökkien vuokrausta. Kun sivuilta
menee yrittää varata mökin, varauslomake linkistä tulee automaattisesti venäjän
kielinen lomake, vaikka muuten sivujen kieli englanti. Kieliversiot
eivät saisi mennä sekaisin, vaan englannin kielisessä versiossa pitäisi olla
luonnollisesti englannin kielinen varauslomake.
Pari onnistunutta verkkokauppakokemusta:
1.Seikkailuviikari: päivälipun ostaminen
matkaluisteluradalle. Tässä ei ole mitään ihmeellisen innovatiivista, mutta
mielestäni asiakaspalvelu oli erinomaista. Verkkokauppa oli myös huomattava
parannus viime talveen verrattuna, jolloin lippu piti ostaa matkan varrella
olevasta kioskista, ja aina käteisellä. Lipun ostaessa sain heti
vahvistussähköpostin, ja vielä erikseen sähköpostin ,kun maksu oli kirjautunut
yrityksen tilille. Sähköpostiviestit olivat henkilökohtaisen tuntuisia, ja
samalla yrittäjä markkinoi muita palvelujaan niillä.
Olin hieman yllättynyt artikkelin luettuani. En ollut tullut
ajatelleeksi asiaa kirjoittajan näkökulmasta, minulle oli ihan uusi juttu,
että. Vaikka lempinimeni onkin Annu,
minulle kirjoittajan kuvaama himoshoppaajien ostokäyttäytyminen oli ihan uutta.
En ollut tajunnutkaan, että ihmiset palauttavat ostamiaan tuotteita niin
paljon, ja että kuinka kalliiksi palautukset yrittäjälle tulevat. Itse koen
palauttamisen hankalaksi, ja kun ostan jotain verkkokaupasta, haluan tuotteen
ja todella pidän sen.
Minusta artikkelista tuli vaikutelma, ettei verkkokaupan
perustamista oltu kuitenkaan suunniteltu tarpeeksi tarkasti. Olikohan mietitty,
mille kohderyhmälle verkkokauppa kohdistetaan? Sain vaikutelman, että
tavoitteena oli saada paljon tunnettuutta ja sitä kautta paljon asiakkaita,
heitä sen tarkemmin segmentoimatta. Samoin verkkokaupan ylläpitämiseen
vaadittavat resurssit tuntuivat sittenkin olevan riittämättömät, oliko yrittäjä
ajatellut hoitaa kaupan muun ohella, tajuamatta, kuinka paljon työaikaa
ylläpitäminen todella vaatii.
Minusta kommentoijat olivat siinä oikeassa, että palautukset
olisivat luultavimmin vähentyneet, jos tuotteet pitäisi maksaa ennen
toimitusta. Verkkokauppaa en kuitenkaan täysin lopettaisi, sillä se takaa
tuloja yrittäjälle läpi vuoden. Verkkokauppa voi houkutella uusia asiakkaita
asioimaan myös kivijalkamyymälään. Ehdottaisin yrittäjälle tarkemman
toimintasuunnitelman laatimista: mikä on verkkokaupan tavoite? Mille
asiakasryhmille se suunnattu? Kuinka paljon verkkokaupan ylläpitäminen vaatii
työaikaa, riittääkö yrittäjän työaika?